vake_faq

Tervetuloa käyttäjäksiAvaa tukiasemaKehittäjilleKysyttyä

question.jpg


Vapaat kaupunkiverkot – kysyttyä (FAQ)



Yleiset kysymykset



Onko vapaita kaupunkiverkkoja jo olemassa?

Kyllä. Vapaina kaupunkiverkkoina voi pitää verkkoja, joihin pääsee sisään ilmaiseksi ja kirjautumatta.

Suomessa kuuluisimmat ovat Lahden Mastonet ja Oulun PanOulu. Molemmat verkot toimivat testissäni hyvin. Nyt myös Helsingin kaupunki on avannut useita avoimia tukiasemia ja julkaissut kartan Helsingin langattomista verkoista (java). Näillä kaikilla verkoilla on erilliset kuuluvuuskartat, verkkonimet, ohjeet ja säännöt.

Yhteiset ohjeet helpottaisivat sekä käyttäjien että tukiaseman pitäjien toimintaa. Vapaat kaupunkiverkot metropolialueella -hankkeessa selvitetään, miten pääkaupunkiseudulle saisi vapaita verkkoja. Samalla tutkitaan, voisivatko eri verkot tehdä yhteistyötä.



Kuka maksaa? Miksi?

Käyttäminen eli langaton surffailu internetissä on ilmaista.

Tukiasemien avaajat maksavat tukiaseman ylläpidon ja Internet-yhteyden. Koska monissa paikoissa tarvitaan langaton Internet-yhteys joka tapauksessa, lisäkustannus sen avaamisesta muidenkin käyttöön on hyvin pieni. Tukiasemien avaajat haluavat helpottaa liikkumista ja asioiden hoitoa omissa tiloissaan ja niiden lähistöllä.

Esimerkkiratkaisun suunnitelun HotSpot II -hankkeessa ovat rahoittaneet Helia ja Uudenmaan liitto. Esiselvityshankkeen rahoitti Helia. Rahoittajat haluavat edistää pääkaupunkiseudun kilpailukykyä sekä parantaa kansalaisten palveluja ja osallistumismahdollisuuksia.

Verkko, jossa käytöstä laskutettaisiin loppukäyttäjää, on hyvin vaikea saada kannattamaan. Tällä hetkellä useimpien maksullisten WLAN-verkkojen hinnat ovat niin epärealistisen korkeat, että niissä tuskin on paljoa käyttäjiä.



Käyttäjille



Miten pääsen verkkoon?

Mene verkon kuuluvuusalueelle, valitse verkoksi Weela.net. Koneessasi pitää olla langaton WLAN-verkkokortti. Katso myös “Tervetuloa vapaaseen kaupunkiverkoon“.



Saako verkkoa käyttää työntekoon? Nettipuheluihin?

Vake on tarkoitettu kevyeen ja väliaikaiseen käyttöön. Voit esimerkiksi

  • Surffata wepissä
  • Lukea sähköpostejasi (lähettäminen onnistuu helpoimmin weppiliittymällä)
  • Ottaa VPN-yhteyden yrityksesi sisäverkkoon
  • Puhua nettipuheluja

Verkkoa saa siis käyttää hyvinkin vapaasti, kunhan toiset eivät häiriinny ja kuormitus pysyy pienenä.



Mikä verkossa on kiellettyä?

Häiriköinti ja verkon tukkiminen ovat kiellettyjä. Siksi on kiellettyä

  • Älä kuluta kaikkea kaistaa. Tämän vuoksi useimmat tavat jakaa tiedostoja on kielletty, kuten Edonkey tai Direct Connect.
  • Älä pidä palvelinta koneella. Yhteys ei ole tarkoitettu jatkuvaan, ympärivuorokautiseen käyttöön. Tiedostopalvelimet tukkivat helposti verkon. (Tietokonegurut: pelkän kuuntelevan portin avaaminen ei ole kielletty. Esimerkiksi nettipuhelimia saa käyttää kohtuudella. Erittäin kevyeen käyttöön tehty yksityinen palvelin on sallittu, esimerkiksi etäyhteys pöytäkoneesta kannettavan tietokoneen ssh-palvelimeen)
  • Älä häiriköi. Ole kohtelias kirjoittaessasi weppifoorumeihin ja uutisryhmiin. Lue eri palveluiden säännöt ja ohjeet.
  • Noudata lakia. Roskapostitus, herjaus, tietojärjestelmään tunkeutuminen ja tietoliikenteen häirintä voivat johtaa rikostutkintaan ja tuomioon. Sääntöjen ylläpitämiseksi liikenteestä ja verkon käytöstä pidetään monenlaisia lokeja. Tarkoitus on tehdä tavallisten käyttäjätietojen urkkiminen vaikeaksi, mutta rikosten selvittäminen tarvittaessa helpoksi.



Miten voin suojata tietokoneeni Internetissä?

Langattomassa internetissä voit saada viruksen koneellesi, aivan kuten langallisessakin Internetissä.

Suojaamalla tietokoneesi voit keskittyä nauttimaan Netin hyvistä puolista.

  • Estä yhteydet koneellesi tulimuurilla.
  • Käytä virustutkaa Windowsilla. Linux on riittävän turvallinen ilman virustutkaa.
  • Päivitä käyttöjärjestelmäsi ja ohjelmasi.
  • Älä asenna koneellesi satunnaisilta weppisivuilta löytyneitä ohjelmia tai liitännäisiä (plugins).



Miten suojaan liikenteeni urkinnalta?

Vake ei ole salattu, mutta voit salata liikenteen itse.

Käytä päästä-päähän salausta aina, kun se on helppoa. Se tarkoittaa, että liikenne salataan omalla koneellasi, ja avataan vasta vastaanottajalla. SSH ja eri VPN-ohjelmat suojaavat etäkäyttöyhteydet. Niiden avulla pääset turvallisesti yrityksesi sisäverkkoon.

PGP on johtava sähköpostin salausmenetelmä.

Weppipalveluissa kannattaa käyttää https-salausta (TLS/SSL). Se näkyy https-alukuisesta osoitteesta ja lukon kuvasta selaimessa. Kaikki verkkopankit käyttävät https-salausta. Myös monet weppisähköpostit tukevat salausta, kun vain kirjoittaa osoitteen alkuun https.



Tukiaseman avaajille



Miten avaan tukiaseman verkkoon?

Lue avaa vapaan kaupunkiverkon tukiasema.

Etsimme juuri pilottikohteita. Jos haluat mukaan, lähetä viesti lomakkeella tai sähköpostilla tero.karvinen at iki.fi. Pilot-kohteena voit saada lisäapua tukiasemien avaamiseen.



Pääsevätkö kaikki yritykseni sisäverkkoon avoimen tukiaseman kautta

Eivät. Tukiasema kytketään verkkoon niin, että sen kautta pääsee Internetiin, mutta ei suoraan yrityksen sisäverkkoon.



Pääsenkö itse yritykseni sisäverkkoon langattomasti

Kyllä, kaikkialta langattoman kaupunkiverkon alueelta käyttämällä VPN-yhteyttä. Langatonta verkkoa voi kohdella kuten Internetin yli tapahtuvaa käyttöä, eli käyttäjä autentikoituu yrityksen sisäverkkoon päästäkseen ja salaa liikenteen. Tämä onnistuu eri VPN-ratkaisuilla (virtual private network), SSH (secure shell) -ohjelmilla tai weppiselaimen TLS/SSL salauksella.



Onko tukiaseman avaaminen yleistä teletoimintaa?

Kyllä, kun yritys avaa tukiasemansa, suuntaa antennit kadulle ja mainostaa verkkoa kaikkien käyttöön.

“Kun WLAN-verkkoa tarjotaan etukäteen rajaamattomalle käyttäjäpiirille, se on myös viestintämarkkinalaissa tarkoitettu yleinen viestintäverkko ja toiminta yleistä teletoimintaa.” Kun käyttäjäjoukko on esimerkiksi nettikahvilassa rajattu, kyse ei kuitenkaan välttämättä ole yleisestä teletoiminnasta. (Viestintävirasto 2006-06-27: 2.2 Yleinen viestintäverkko ja yleinen teletoiminta. s 6).

Viestintäviraston muistio ei ole laki, mutta se kuvaa viranomaisen tämänhetkistä laintulkintaa. Muistio on “pehmeää” säätelyä, mutta osoittaa tarpeen tarkistaa “kovaa” sääntelyä (Kilkkilä 2006: Memorandum on WLAN issues, kalvo 8).



Mitä velvoitteita yleinen teletoiminta aiheuttaa

  • Tietoturvaan kohdistuvista uhista ja loukkauksista on tiedotettava asiakkaille, vakavista myös viestintävirastolle
  • Haittaa aiheuttavaa liikennettä on tarvittaessa havaittava ja suodatettava
  • Verkon laatua on seurattava ja tilastoitava
  • Yrityksellä on oltava vaatimukset täyttävät tietoturvasäännöt ja ohjeet

Useimmat velvoitteet ovat sellaisia, joista joka tapauksessa huolehditaan osana normaalia tietohallintoa. Koska määräyksissä oleva “kova” sääntely on teknologianeutraalia, jää jonkin verran sijaa tulkinnalle.



Tarvitseeko tehdä teletoimintailmoitus, maksaa tietoturvamaksu tms? (ei)

Ei.

“Ilmoitusvelvollisuus ei koske myöskään yleistä teletoimintaa, jos se [..] on merkitykseltään muutoin vähäistä. [.. Yleistä] teletoimintaa on pidettävä merkitykseltään vähäisenä, jos [..] liikevaihto on alle 300 000 euroa vuodessa. “. (Viestintävirasto 2006-06-27: 5 Teletoimintailmoitus ja viestintämarkkinamaksu. s 11)

Koska vapaiden kaupunkiverkkojen käyttö on maksutonta, liikevaihto on 0 EUR. Siksi teletoimintailmoitusta ei tarvitse tehdä, eikä maksaa tietoturvamaksua tai viestintämarkkinamaksua.



Keneltä voin tarvita luvan tukiaseman avaamiseeen?

Yrityksissä ATK-keskus antaa luvan kytkeä laitteita verkkoon. Luvan kysyminen onnistuu samalla, kun pyydät yrityksen sisäverkosta eristetyn yhteyden Internettiin tukiasemaa varten.

Yrityksesi sopimus Internet-yhteydestä saattaa sisältää rajoituksia edelleenjakelusta. Tarkista tiedot sopimuksesta tai yhteydentarjoajaltasi. Jos olet kirjoittamassa uutta sopimusta yhteydestä, kannattaa kirjata sopimukseen oikeus avata vapaita tukiasemia.



Voinko avata kotonani olevan tukiaseman?

Kyllä, jos yhteyssopimuksesi sallii tämän. Jos sopimuksesi kieltää yhteyden jakamisen, tarvitset luvan Internet-yhteydentarjoajaltasi. Jos kiinteistöön tai kortteliin hankitaan uutta Internet-yhteyttä, kannattaa kirjata sopimukseen oikeus avata vapaita tukiasemia.

Tukiaseman asetuksista tulee vaihtaa hallintasalasana, kieltää tukiaseman langaton etähallinta ja sallia yhteydet vain Internetiin (ei suoraan langallisesti kytkettyihin koneisiin).



Mitä jos EU:n direktiivit muuttavat sääntöjä tulevaisuudessa?

Myös:

  • Mitä jos Wireless Mesh / @450 / WiMAX / FutureTech#1 korvaa WLANin tulevaisuudessa?
  • Mitä jos vapaat kaupunkiverkot kielletään lailla?
  • Mitä jos joku muukin avaa verkkoja tulevaisuudessa?
  • Mitä jos et osaa ennustaa viranomaisen tulevia ratkaisuja?
  • Mitä jos viranomaisen tulkinta muuttuu?

Ennustaminen, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa. Tekniikan ja viranomaismääräysten kehittyminen on sinänsä selviö. En voi tietenkään varmuudella tietää, mitä viranomaiset päättävät joskus tulevaisuudessa – enhän ole ennustaja, enkä edes lakimies. Tekniikan voin luvata kehittyvän ja halpenevan lähitulevaisuudessa.

Samat tulevaisuuteen ja teknologian muutokseen liittyvät riskit ovat olemassa vielä ensi vuonnakin. Tulevaisuuden epävarmuuden perusteella valintoja voisi lykätä loputtomiin.

Pitää kuitenkin huomata, että myös toimimatta jättäminen on yksi riskejä sisältävä vaihtoehto. Jos mitään ei tehdä, Helsinki jää “kehitysmaan kehitysalueeksi” (Karila) langattomassa tiedonsiirrossa. Tämä vaihtoehto vaikuttaisi haitallisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudun kilpailukykyyn.



Kehityshanke “Vapaat kaupunkiverkot metropolialueella”



Onko kaikki valmista?

Avaa tukiasema ja osallistu pilottiin!

Tässä kuvattu vapaa kaupunkiverkko ei ole vielä valmis käytettäväksi. Jos haluat heti langattomasti nettiin, eri projektien avoimia tukiasemia on Helsingissä esimerkiksi Esplanadilla ja Rautatientorilla. Verkon työnimenä on tässä vake (VApaa KaupunkivErkko), mutta voi vielä vaihtua. Lähetä kommentteja näistä ohjeista, juuri nyt niihin voi vaikuttaa.



Mistä voin lukea lisää “vapaat kaupunkiverkot metropolialueella” -hankkeesta?

Vapaista kaupunkiverkoista voit lukea hankkeen kotisivulta www.iki.fi/karvinen/hotspot.html



Ketkä hanketta tekevät?

Esiselvitystä tekivät Tero Karvinen, Tenho Tuusa ja Markku Somerkivi. Esimerkkiratkaisun laati Tero Karvinen. Esimerkkiratkaisun ohjausryhmän muodostavat Lauri Tuomi (Helia), Terttu Honkasaari (Helia), Matti Kurki (Helia), Tero Karvinen (Helia), Tatu Laurila (Culminatum) ja Jan-Henrik Johanson (Uudenmaan liitto). Lauri Tuomi hallinnoi projektia.



Lähteet ja kirjallisuutta


Posted in Old Site | Tagged , , | Leave a comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

  • Recent Posts

  • Picks

  • Boxing Clock for AndroidOcton8 Diving T-ShirtsShaking Tower Panda Android GameLearn Chinese with Android
  • Student projects