Pääkaupunkiseudulta puuttuu vielä vapaa langaton verkko. Miksi metropolialue (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on jäänyt ilman, ja kuinka tilanne korjataan?

Ohjeet on laadittu ja tekniikkaa on demottu. Nyt pilotoimme projektia.

Weela.net seminaari järjestetään Haaga-Helialla maanantaina kello 13. Tervetuloa!

Weela sai uuden graafisen ilmeen. Myös kotisivu Weela.net uudistui.

Weppisivun teki Tero Karvinen. Graafisen ilmeen suunnitteli mainostoimisto Kauria.

Weela.net tuo helpot Internet-yhteydet Helsinki-Tallin Knowledge Arena -seminaariin. Weela.net pilotti aukesi Stadian Arabianrannan uuden puolen auditoriossa 2007-05-25.

Idean Weelan käytöstä seminaarissa saivat Jan-Henrik ja Merle Krigul. Stadialta pilottiin osallistumisesta päätti Tuire Ranta-Meyer, Internet-yhteyden järjestivät Tom Filenius ja Matti Lujanen.

Culminatum avasi uuden Weela.net pilotin. Tommi Rissanen teippasi Weelan mainoksen Radiokatu 5 seinään keskiviikona 2007-05-17.

Vapaan langattoman verkon avulla Culminatum palvelee vierailijoitaan ja samalla pysyy langattoman kehityksen eturintamassa. Weela.net projekti testaa Culminatumilla Linux-pohjaista WeelaPurkki 0.2 -ohjelmistoa tukiasemaan.

Weela.net sai uuden logon. Weelan johtoryhmä valitsi parhaan parista kymmenestä ehdotuksesta. Mainostoimisto saattaa tehdä vielä pieniä parannuksia logon nykyiseen versioon.

Weela.net nimeä ja logoa saa käyttää, kun tarjoaa

• käyttäjille ilmaisen
• Internet-yhteyden
• ilman kirjautumista

Yhteiset ehdot verkon käyttöön (kevyttä ja väliaikaista, ei palvelimia) löytävät myös Weela.netistä.

Uudenmaan liitto avasi ensimmäisen Weela.net pilotin tiloissaan Aleksanterinkadulla. Tietohallintopäällikkö Reijo Kostiainen kytki ensimmäisen tukiaseman toimintaan torstaina kello 14:10.

Uudenmaanliiton väki kytkeytyi heti verkkoon kannettavilla tietokoneilla ja kännyköillä. VPN-yhteyttäkin kokeiltiin. Pilotin kunniaksi juotiin kahvit ja syötiin suklaata. Kahvien jälkeen Tero Karvinen jäi vielä tekemään mittauksia Weelan toiminnasta. Weela.netin johtoryhmässäkin työskentelevä Uudenmaan liiton erityisasiantuntija Jan-Henrik Johansson ei päässyt avajaisiin, sillä hän esittelee Weela.netiä Pietarissa.

Weela.netin ansiosta Uudenmaan liiton vieraat pääsevät vaivatta Internetiin. Pilotin toimintaa arvioidaan yhdessä kuukauden kuluttua.

Uudenmaan liiton sisäinen lehti kertoo huomenna lisätietoja pilotista.

Weela.net rakensi oman Linux-pohjaisen ohjelmiston langattomiin tukiasemiin. Ohjelmisto pitää tarvittavia lokeja ja estää luvattoman liikenteen. WeelaPurkki 0.1 betan rakensi Tero Karvinen.

Internetiin pääsee WeelaPurkin läpi kirjautumatta, Weela.netille ominaiseen tapaan.

Nimikilpailun tuloksena valittiin verkon nimeksi Weela.net. Uusi osoite www.weela.net aukesi 2007-01-18.

Hotspot-workshop pidetään 2006-12-12. Tilaisuus on maksuton alan asiantuntijoille ja lehdistölle.

Hotspot nimikilpailu poiki 129 ehdotusta, kiitos vastanneille. Raatimme käy läpi nimiä.

Keksi nimi vapaille kaupunkiverkoille ja voita tukiasema!

Ohjeet verkon käytöstä ja tukiasemien asentamisesta on julkaistu. Pilot-kohteita etsitään.

Tero Karvinen (Haaga-Helia) demonstroi vapaan tukiaseman asennusta ja käyttöä. Paikalla edustajia Haaga-Helian johdosta, Culminatumista, Uudenmaan liitosta sekä projektin tutkijoita. Keskusteltiin julkisista pilot-kohteista.

Jatkohankkeessa etsitään käytännön ratkaisua langattoman verkon toteutukseen. Tätä esimerkkiratkaisua voisi seuraavassa vaiheessa kokeilla pilotissa. Hankkeessa laaditaan säännöt, tekniikka ja ohjeet. Tarkoituksena on sovittaa yhteen esiselvityshankkeessa löytyneitä hyvän verkon kriteerejä. Jatkohanketta tekee Tero Karvinen, rahoittajana toimii Haaga-Helia.

Samaan aikaan on vireillä laajemman, usean henkilön jatkohankkeen aloittaminen. Yhteistyöstä VTT:n ja Forum Viriumin kanssa on alustavasti keskusteltu.

Arabianranta-Kumpulan langaton kampusverkko -ideintipalaveri pidettiin 2006-05-04 Arcadalla. Keskusteltiin yhteisestä pilotista Arabianrannan, Helian ja Arcadan kesken. Erityisesti Arabianrannan verkon osalta odoteltiin jo konkreettista ehdotusta pilotista. Myös Helsingin kaupunki ja muut koulut olivat kiinnostuneita pilotista.

Heliaa edusti Tero Karvinen. Karvinen piti alustuksen ja kertoi metropolialueen vapaista langattomista verkoista. Kalvot.

Helsingin Sanomat 2006-03-30: Selvitys: Helsingin langattomat verkot hajanaisia ja epämääräisiä: “Helsingin langattomat verkot ovat hajanaisia ja epämääräisiä mutta kattavia, kertoo ammattikorkeakoulu Helian tuore selvitys. […]”

Nelonen 2006-03-30: Selvitys: Helsingin langattomat verkot hajanaisia ja epämääräisiä: Sama uutinen kuin Helsingin Sanomilla.

ITviikko 2006-03-31: Suomen wlan kalpenee Viron rinnalla: “Pääkaupunkiseutu on jäänyt kehitysmaan kehitysalueeksi langattomassa laajakaistassa. ”

Kutsun julkaisivat muun muuassa: STT Pressi.com: Kutsu metropolialueen langattomat verkot -seminaariin 30.3.20006, Suomen Teknologiakeskusten liitto TEKEL 2006-03-07: Metropolialueen vapaat langattomat verkot – seminaari 30.3.2006 Helsingissä, Maunula: Vapaa Wlan – utopia vai strateginen tavoite, Culminatum (hankkeen yhteistyökumppani): Metropolialueen vapaat langattomat verkot – utopiaa vai askel kohti maailmanluokan innovaatioympäristöä? -seminaari 30.03.06 – 30.03.2006, Technopolis Ventures: Access Networking Events Calendar, Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU Ry 2006-03-09: Metropolialueen vapaat langattomat verkot

Esiselvityshanke julkaistiin “Metropolialueen langattomat verkot” -seminaarissa Helialla 2006-03-30.

Pääkaupunkiseudun kuntien strategiat listaavat laajoja kokonaisuuksia, joiden valossa langaton laajakaistaverkko näyttäytyy yksittäisenä tekniikkana, jonka merkitys on vielä epäselvä. Strategisesti tärkeinä asioina pidetään ymmärrettävästi kilpailukyvyn kehittämistä, tuottavuuden parantamista ja toiminnan tehostamista. Tekniikan soveltaminen mainitaan yhtenä mahdollistavana tekijänä, mutta konkreettisia soveltamiskohteita ei ole kirjattu eikä myöskään avoimien langattomien verkkojen hyödyntämistä ole mainittu. Nykytilanteessa kuntien tietohallinnossa jo toteutetaan tai on suunniteltu toteuttavaksi langattomia laajakaistayhteyksiä sisäisessä toiminnassa saaden samalla hyödyntämiskokemuksia. Periaatepäätökset teleoperaattoritoiminnan välttämisestä estävät tai ainakin hidastavat avoimien, langattomien laajakaistayhteyksien suunnitelmallista laajentamista. Kansallinen laajakaistastrategia valmistuttuaan tarkentaa julkisyhteisön vastuun tietoliikenneyhteyksien tarjoajana ja poistanee tämänhetkisen epäselvyyden.

Käytössä olevat HotSpot -mallit voi luokitella täysin ilmaisiin, osuustoiminnallisiin ja maksullisiin. Erilaisia HotSpot -verkkoja löytyy Suomesta jonkin verran, ongelmana ovat erilaiset käyttötavat. Käyttäjälle langattomat verkot näyttäytyvät erittäin monimutkaisena ja –muotoisena kokonaisuutena. Käyttäjän näkökulmasta kirjautuminen, hinnoittelu ja saatavuus vaihtelevat alueittain. Lisäksi käytössä oleva tekniikka vaihtelee mm. tukiasemien kantavuuden näkökulmasta. Kansallisesti toimintamallit vaihtelevat kaupunkien toteuttamista yksityisten toteutuksiin ja myös public-private-malleihin. Kirjautuminen vaihtelee täysin vapaasta monitasoiseen rekisteröitymiseen ja käyttäjätunnistukseen. Hinnoittelu vaihtelee täysin ilmaisesta monilla eritavoin hinnoiteltuihin palveluihin.

Langattomia yhteyksiä on pääkaupunkiseudulla todella runsaasti. Pienimuotoisen kokeilun mukaan kantakaupungissa on useita jokaisessa korttelissa. Tukiasemia, joihin voi kytkeytyä ohittamatta mitään suojauksia onkin jo huomattavasti vähemmän, suunnilleen joka toisessa korttelissa. Mutta onko oven auki jättäminen kutsu tulla sisään? Selkeästi yleiseen käyttöön osoitetut, helposti kytkeydyttävät langattomat tukiasemat ovat todella harvassa. Kansainväliset listat avoimista tukiasemista luettelevat pääkaupunkiseudulta vain harvoja avoimia verkkoja. Monet yritykset, organisaatiot ja yksityiset henkilöt haluaisivat avata tukiasemansa laajempaan käyttöön, jos se onnistuisi helposti ja turvallisesti. Myös säännöistä pitäisi voida sopia. Tämä edellyttää mallin kehittämistä ja edelleen jalostamista.

Projektin tuloksena syntyi idea käyttäjäystävällisestä, tietoturvallisesta ja yksityisyyden takaavasta yhteisöllisestä HotSpot-mallista, joka hyödyntäisi olemassa olevaa langattomien verkkojen verkostoa. Innovaatioympäristön toimijat olisivat verkoston fasilitaattoreita ja puolesta puhujia. Verkoston kehittäminen ja ylläpitäminen rakentuisi yhteiseen tahtotilaan luoda metropolialueesta maailmanluokan innovaatioympäristö. Tavoitteena on jatkohanke, jossa tutkitaan ja pilotoidaan syntynyt idea uudenlaisesta, vapaasta langattomasta verkosta.

Lisätietoja HotSpot-projektista: johtaja Lauri Tuomi, Helia, Tutkimus- ja yrityskehittämiskeskus (@helia.fi), varatoimitusjohtaja Tatu Laurila, Culminatum Ltd (@culminatum.fi), projektin aineisto: www.iki.fi/karvinen/hotspot

• Tuomi: Alustus
• Karila: Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen
• Somerkivi: HotSpot-mallit
• Tuusa: Pääkaupunkiseudun strategiat ja toimet
• Karvinen: Vapaiden langattomien verkkojen nykytilanne alueella ja tulevaisuuden innovatiivinen HotSpot-malli – idean esittely

Esitysten materiaali ja oheismateriaalia. Esityksen kalvojen lisäksi kansio voi sisältää myös keskeneräistä oheismateriaalia ja materiaalia, joka ei ole osa projektin lopputulosta. Jotkut esiintyjät huolehtivat itse kalvojen julkaisusta, eikä niiden esitelmien kalvoja ole tässä.

Metropolialueen vapaat langattomat verkot – utopiaa vai askel kohti maailmanluokan innovaatioympäristöä? Seminaari 30.3.2006 klo 12.30–16.

Käyttäjäystävälliset, vaivattomat ja turvalliset vapaat langattomat verkot ovat keskeinen osa alueiden imagoa ja vetovoimaisuutta. Matkailijat, asukkaat, opiskelijat, tutkijat jne. odottavat yhä toimivampia ratkaisuja työntekoon, oppimiseen, vuorovaikutukseen ja kehittämiseen. Metropolialueemme on jäänyt tässä suhteessa ajastaan jälkeen.

Culminatum ja Helia käynnistivät syksyllä 2005 yhteisen esiselvityshankkeen pääkaupunkiseudun HotSpot-tilanteesta. TKK on ollut mukana hankkeen ohjausryhmässä. Esiselvityksen tavoitteena oli nykytilan arviointi, innovatiivisten toteutusmallien vertailu ja innovatiivinen ideointi mahdollisesta metropolialueen vapaiden langattomien verkkojen kehittämisestä.

HotSpot-esiselvityshanke on nyt valmistunut ja kutsumme alueen eri toimijat mm. kaupungit, korkeakoulut, koulutusorganisaatiot, kansalaisjärjestöt, yritykset ja yhteisöt yhteiseen seminaariin keskustelemaan, verkottumaan ja toimimaan innovaatio­ym­pä­ristöm­me kehittämisestä.

Seminaari on tarkoitettu päättäjille, organisaatioiden johdolle ja asiantuntijoille, markkinoinnin ja tietoverkkojen asiantuntijoille. Ilmoittautuminen 23.3 mennessä: satu.jarvinen a helia.fi, puh. (09) 1489 0600.

Lisätietoja seminaarista ja hankkeesta: varatoimitusjohtaja Tatu Laurila, Culminatum (tatu.laurila a culminatum.fi) ja johtaja Lauri Tuomi, Helia (lauri.tuomi a helia.fi)

Tervetuloa!

Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu

Ritva Laakso-Manninen rehtori

Metropolialueen vapaat langattomat verkot – utopiaa vai askel kohti maailmanluokan innovaatioympäristöä? Seminaari 30.3.2006 klo 12.30–16 Paikka: Helia-talo, Ratapihantie 13, Pasila (luokka 1001, 1.krs) Seminaarin puheenjohtajana toimii johtaja Lauri Tuomi, tutkimus- ja yrityskehittämiskeskus, Helia

12.30 Ilmoittautuminen – Helia, Ratapihantie 13, Pasila, luokka 1001.

13:00 Tervetuloa – rehtori Ritva Laakso-Manninen, Helia

13:05 Vapaat langattomat verkot – Innovaatioympäristön ydin – varatoimitusjohtaja Tatu Laurila, Culminatum Ltd

13:15 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen – TkT Arto Karila, hall.pj., Karila A.&E. Oy

13:45 HotSpot-hankkeen tulokset

HotSpot-mallit – Markku Somerkivi

Pääkaupunkiseudun strategiat ja toimet – Tenho Tuusa

Vapaiden langattomien verkkojen nykytilanne alueella – Tero Karvinen

14:30 Kahvi

14:50 Tulevaisuuden innovatiivinen HotSpot-malli – idean esittely – Tero Karvinen

Kommenttipuheenvuorot

Keskustelu, ideointi ja jatkotoimenpiteet

16:00 Seminaarin päätös